TBE eli puutiaisaivotulehdus

TBE (tick borne encephalitis) eli puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus. Taudista käytetään myös nimiä puutiaisaivokuume tai Kumlingen tauti, mutta kyseessä on sama punkkien levittämän TBE-viruksen aiheuttama sairaus. TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa. Myös punkin nymfi- ja toukkamuodot voivat levittää virusta, mutta niiden puremaa ei yleensä havaita.

Ihmisillä taudin oireita esiintyy vain 10-30 prosentilla tartunnan saaneista. Taudin kuva on usein kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa noin viikon kuluttua punkin puremasta esiintyy kuumetta, lihassärkyä ja huonovointisuutta. Toisessa vaiheessa, noin viikon kuumeettoman jakson jälkeen, ilmenevät varsinaiset aivotulehdusoireet, kuten kuume, päänsärky, pahoinvointi sekä hermostolliset oireet. Ihmisillä puutiaisaivotulehdusta voidaan ehkäistä rokotuksella. Koirilla esiintyy hyvin harvoin puutiaisaivotulehdusta.

Puutiaisaivotulehduksen oireet

TBE-virus voi tarttua myös koiraan, tosin Suomessa tautia ei ole virallisesti todettu koirissa. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa puutiaisaivotulehdustapauksia on kuvattu myös koirilla. TBE aiheuttaa koirille samankaltaisia oireita kuin ihmisille eli korkeaa kuumetta, syömättömyyttä ja hermostoperäisiä oireita. Virus siirtyy punkista koiraan pian punkin kiinnittymisen jälkeen eikä virukseen ole parantavaa hoitoa. Koirille ei ole olemassa rokotetta puutiaisaivotulehdusta vastaan. Koiran hoito koostuukin sen oloa helpottavista toimenpiteistä eli tukihoidosta.

Puutiaisaivotulehduksen esiintymisalue vuonna 2019

Puutiaisaivotulehdusta esiintyy muun muassa Ahvenanmaalla, Turun saaristossa ja Lappeenrannan alueella. Myös Kotkan, Simon, Kokkolan ja Lohjan alueelta on raportoitu tartuntoja. Uusia mahdollisia tartunta-alueita esiintyy myös muualla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Punkkien välityksellä leviävää TBE-virusta esiintyy myös Baltian maissa ja Keski-Euroopassa.

 

Lisätietoja puutiaisaivotulehduksesta ja sen riskialueista voi lukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. 

Bayvantic vet paikallisvaleluliuos

Bayvanticissa on kaksi vaikuttavaa ainetta, permetriini ja imidaklopridi. Aineet toimivat synergistisesti, eli ne voimistavat toistensa vaikutusta ja aikaansaavat erittäin voimakkaan karkottavan tehon.

Bayvantic on koirille rekisteröity valmiste puutiaisten, hyttysten, pistokärpästen ja hietasääskien karkotukseen sekä kirppu- ja väivetartuntojen hoitoon.

Bayvantic leviää annostelun jälkeen pitkin ihon rasvakerrosta koko koiran keholle. Aineen leviäminen kestää koiran koosta riippuen 1–2 vuorokautta. Aineiden imeytyminen terveen ihon läpi elimistöön on vähäistä ja ohimenevää.

Haittavaikutuksia ovat harvinaisissa tapauksissa ilmenevät, ohimenevät iho-oireet lääkkeen annostelukohdassa tai väsymys. Permetriinille herkillä koirilla voi hyvin harvinaisissa tapauksissa esiintyä yleensä ohimeneviä käyttäytymismuutoksia, maha-suolisto-oireita tai hermostoperäisiä oireita. Jos koiran iho näyttää reagoivan valmisteeseen, antokohta on hyvä pestä vedellä ja pesuaineella ja tarvittaessa kääntyä eläinlääkärin puoleen. Mikäli koira pääsee nuolemaan valmistetta, voi tästä erittäin harvinaisissa tapauksissa seurata hermostoperäisiä myrkytysoireita, jotka hoidetaan oireenmukaisesti. Tämän takia on annostelussa noudatettava varovaisuutta, ja levitettävä aine iholle niin, ettei hoidettava koira tai esimerkiksi jokin muu kotitaloudessa asuva eläin pääse nuolemaan antokohtaa.

Kirput 4 viikkoa
Puutiaiset
–  Ixodes ricinus 4 viikkoa
– Rhipicephalus sanguineus 4 viikkoa
– Dermacentor reticulatus 3 viikkoa
Hyttyset
– Culex pipiens 4 viikkoa
– Aedes aegypti 2 viikkoa
Hietasääsket 2 viikkoa
Pistokärpäset 4 viikkoa

Bayvantic on tarkoitettu käytettäväksi yli seitsemän viikon ikäisille ja yli 1,5 kg:n painoisille pennuille. Valmistetta voidaan käyttää tiineyden ja imetyksen aikana.

Bayvantic ei menetä tehoaan, vaikka koira kastuisi. Mikäli koira kuitenkin kastuu usein (esimerkiksi ui päivittäin), voi valmisteen tehoaika heikentyä ja lääkettä voi joutua annostelemaan useammin kuin kerran kuukaudessa. Näissäkään tapauksissa lääkettä ei tule antaa useammin kuin kerran viikossa.

Bayvanticin käyttö

Paikallisvaleluliuos on nestemäinen valmiste, jota levitetään koiran iholle niskaan tehtävään jakaukseen niin, että aine joutuu kosketuksiin ihon kanssa. Valmistetta ei saa levittää vaurioituneelle iholle. Isolle koiralle jakaukset kannattaa tehdä useampaan kohtaan pitkin koiran selkärankaa.

Bayvantic leviää iholle pitkin ihon rasvakerrosta. On suositeltavaa, että koiraa ei pestäisi sampoolla tai muulla ihon rasvaa liottavalla aineella juuri ennen valmisteen antoa, koska silloin pestään myös ihon päällä oleva rasvakerros, eikä valmiste pääse leviämään kunnolla. Tämä saattaa aiheuttaa sekä valmisteen tehottomuutta että paikallista ihoärsytystä.

Koiran voi pestä sampoolla joko muutama päivä ennen valmisteen antoa tai pari viikkoa annostelun jälkeen, jotta saavutettaisiin täysi karkottava vaikutus.

Jotkut koirat saattavat olla yliherkkiä Bayvanticin sisältämille ainesosille. Tällöin iho voi ruveta esimerkiksi kutisemaan tai punoittamaan lääkkeen antamisen jälkeen.
Jos koiran iho reagoi lääkkeeseen, on suositeltavaa pestä lääke pois iholta pesuainetta käyttäen. Iholle voi levittää kosteuttavaa hoitoainetta kutinaa lievittämään. Voimakkaissa reaktioissa on hyvä ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Bayvantic täytyy levittää koiran iholle siten, että koira ei pääse nuolemaan annostelukohtaa, sillä valmisteen joutuminen suuhun saattaa harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa hermostollisia haittavaikutuksia. Mikäli näin pääsee käymään, täytyy koira viedä eläinlääkärille, joka antaa oireenmukaista hoitoa. Hermostolliset haittavaikutukset ovat dramaattisista oireista huolimatta ohimeneviä.

Bayvantic annetaan yleensä kerran kuukaudessa. Bayvanticilla on neljä viikkoa kestävä karkottava teho puutiaisiin. Teho hyttysiin kestää lajista riippuen 2–4 viikkoa.

Bayvanticia ei saa käyttää kissoille. Bayvantic sisältää permetriiniä, joka on kissoille erittäin myrkyllistä.

Ennen matkaa omistajan kannattaa selvittää kohdemaan tilanne koirien ulkoloisten varalta ja varautua sen mukaan. Koira kannattaa suojata Bayvanticilla puutiaisia vastaan myös muissa Euroopan maissa kuin Suomessa, jotta mahdollisilta puutiaisten levittämiltä taudeilta vältyttäisiin. Lämpimissä maissa, esimerkiksi Välimeren alueella esiintyvät hietasääsket ja hyttyset voivat levittää koiriin muun muassa leishmanioosia ja sydänmatoa.

Bayvanticin teho ulkoloisiin on yleisesti ottaen erittäin hyvä. Jos koirasta löytyy puutiaisia Bayvantic-käsittelyn jälkeen, syynä voivat olla seuraavat seikat:
– Hoitoa aloitettaessa koiraan jo kiinnittyneinä olleet puutiaiset saattavat pysyä ihossa kiinni. Tästä syystä on suositeltavaa poistaa koirassa jo olevat puutiaiset ennen hoitoa.
– Valmistetta ei ole annettu oikein. Vaikuttava aine on esimerkiksi saattanut jäädä turkkiin, eikä näin ollen ole päässyt kunnolla kosketuksiin ihon kanssa. Bayvanticia levitettäessä täytyy turkkiin tehdä kunnollinen jakaus, jotta valmiste pääsee iholle.
– Koira on pesty pesuaineella juuri ennen valmisteen antamista. Tämän seurauksena ihon pinnalta on poistunut rasvakerros, jota pitkin aine leviää. Tällöin valmiste ei saavuta täyttä karkottavaa tehoa. Myös hyvin kuivaihoisella koiralla valmisteen leviäminen saattaa olla tavanomaisesta poikkeavaa. Sampoopesun jälkeen on hyvä odottaa muutama päivä, jotta iholle muodostuu uusi rasvakerros ja valmiste pääsee leviämään tasaisesti koko keholle.
– Koira ui paljon, jolloin valmisteen vaikutusaika lyhenee. Jos koira kastuu usein, esimerkiksi päivittäin, voi valmistetta joutua antamaan tiheämmällä annosvälillä. Sitä ei kuitenkaan saa antaa useammin kuin kerran viikossa. Koiraa ei saa päästää veteen 48 tunnin kuluessa valmisteen annosta.
– Rasvakerroksen paksuus iholla vaihtelee kehon eri alueilla. Valmisteen pitoisuus on pienin siellä, missä rasvakerros on ohut, esimerkiksi tassuissa, kuonossa tai mahan alueella. Siksi tällaisista kohdista saattaa joskus löytyä puutiaisia.
– Suuri tartuntapaine, eli erittäin runsas puutiaisten esiintyminen, voi periaatteessa johtaa siihen, että koirasta löytyy yksittäisiä puutiaisia.

Punkkien irrotus

Koiraan ilmestyneet punkit kannattaa poistaa mahdollisimman nopeasti itse. Koiran ulkoillessa punkkien levinneisyysalueella kannattaa lemmikki suojata tehokkaalla loiskarkotteella esimerkiksi Bayvanticilla, mikä vähentää merkittävästi puutiaisten kiinnittymistä.

Punkkeja ei kannata irrottaa pelkästään sormia apuna käyttäen. Apteekeissa, lemmikkieläinkaupoissa ja eläinlääkäriasemilla myydään punkkien irrotukseen tarkoitettuja pinsettejä, joilla punkin saa helposti nyppäistyä pois.
Punkkia irrotettaessa tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa punkin kiinnittymiselimestä pois ihosta. Punkin ”kärsän” rakenteesta johtuen sen täydellinen poistaminen on ainakin kiinnittymisen alkuvaiheessa mahdotonta. Samasta syystä rasvalla tai hammastahnalla ”tukehduttaminen” on tuloksetonta, sillä punkki ei pysty tällöin itsekään irrottautumaan.
Muutaman päivän kuluttua kiinnittymisestä punkin kiinnittymiskohdan ympärille syntyy tulehduksen muodostama paise, jolloin punkin kiinnittyminen löystyy. Paikalleen jätettynä punkki voi tällöin helposti nyppäistä itsensä pois.

Punkin ateriointi isäntäeläimessä kestää muutaman päivän. Kiinnittymisen alkuvaiheessa, eli parin kolmen ensimmäisen päivän aikana punkin kiinnittymiselin on ihossa niin tiukasti kiinni, ettei punkki pysty irrottautumaan itsekään. Tässä vaiheessa pois nyppäistystä punkista jää pakostakin osia kiinnittymiskohtaan. Kiinnittymiskohtaan saattaa jäädä pieni tulehdus, joka yleensä paranee nopeasti.

Punkki on vaikea irrottaa ilman, että sen kiinnittymiselimestä ei jäisi osia ihoon. Tällaiset punkin jäänteet saattavat aiheuttaa ihossa tulehduksen, joka näkyy punoituksena tai pienenä paiseena. Nämä oireet eivät ole merkki punkin levittämien tautien siirtymisenä koiraan.
Tulehtunutta kohtaa voi puhdistaa mahdollisuuksien puitteissa desinfiointiaineella ja tarvittaessa karvaa voi leikata pois tällaisen kohdan ympäriltä. Mikäli tulehdus leviää iholla, mitä joskus näkee esimerkiksi hot spotiin taipuvaisilla koirilla, koira kannattaa viedä eläinlääkärille.

Punkkien aiheuttamat sairaudet ja niiden hoito

Punkit toimivat vektoreina, eli taudinlevittäjinä useille eri taudinaiheuttajille. Punkit levittävät erilaisia bakteeri-, virus- ja alkueläinsairauksia. Yleisimmät punkkivälitteiset taudit Suomessa ovat anaplasmoosi ja borrelioosi. Ruskeat koiranpunkit voivat tartuttaa koiraan muun muassa babesioosia ja ehrlichioosia. Tautitilanne on yleensä maakohtainen, joten muissa maissa eri punkkilajit saattavat levittää eri tauteja.

Punkki kiinnittyy isäntäeläimen ihoon erityisellä kiinnittymiselimellään. Punkki ei varsinaisesti ime verta, vaan se juo kiinnittymiskohdan haavaan tihkuvan veren. Aterioinnin aikana punkki palauttaa osan syömästään materiaalista takaisin ihohaavaan, mikä mahdollistaa useiden taudinaiheuttajien siirtymisen punkista koiraan. Eri taudinaiheuttajat siirtyvät koiraan kiinnittymisen eri vaiheissa. Esimerkiksi borrelioosiriski on pieni ensimmäisen 24 tunnin aikana ja suurimmillaan 48 tuntia punkin puremasta, mutta puutiaisaivokuumetta välittävä virus saattaa tarttua heti, kun punkki pureutuu ihoon kiinni.

Ihmisellä borrelia-tartunnan yhteydessä tyypillistä punaista rengasmaista ihottumaa ei juuri tavata koiralla.

Punkkien torjuntaan on olemassa monia keinoja:
1. Ulkoilun välttäminen sellaisilla alueilla, joilla punkkeja esiintyy. Punkkien esiintyminen vaihtelee alueittain – joillakin paikkakunnilla tai esimerkiksi saaristossa voi olla vaikea löytää alueita, joilla punkkeja ei olisi lainkaan.
2. Lääkevalmisteet: Punkkien karkotukseen tarkoitettuja aineita on saatavilla sekä reseptillä että ilman. Uudemmat valmisteet ovat lähinnä pantoja tai paikallisvaleluliuoksia. Molemmissa annostelutavoissa on omat erityispiirteensä.
Pannat – Panta laitetaan koiran kaulan ympärille. Pannasta vapautuu vaikuttavaa ainetta koiran ihoon muutaman kuukauden ajan.
Paikallisvaleluliuokset – Paikallisvaleluliuokset ovat nestemäisiä, pieniin ampulleihin pakattuja lääkevalmisteita. Yksi ampulli antaa muutaman viikon suojan puutiaisia vastaan. Ampullin sisältämä neste levitetään iholle niskaan ja selkäpuolelle tehtäviin jakauksiin. Useimmat paikallisvaleluliuosten sisältämät aineet ovat haitallisia vesieliöille, joten koiraa ei tulisi päästää uimaan pariin päivään lääkkeen antamisesta eli ennen kuin lääke on imeytynyt ihoon. Lasten ei saa antaa käsitellä juuri hoidettua koiraa ennen kuin annostelukohta on täysin kuiva.