Punkit ja muut koiran ulkoloiset

Punkit ovat hyvin yleisiä koiran ulkoloisia. Ne levittävät virus-, bakteeri- tai alkueläinsairauksia, esimerkiksi borrelioosia, anaplasmoosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). Tavallisimpia koirien punkkilajeja ovat puutiainen, ruskea koiranpunkki ja Dermacentor-puutiainen. Suomessa esiintyvien Ixodes-puutiaisten levinneisyysalue kattaa lähes koko Suomen aina Rovaniemen korkeudelle saakka. Kaikkein parhaiten punkit viihtyvät kosteissa olosuhteissa kuten heinikoissa ja aluskasvillisuuden joukossa lähellä maanpintaa.

Eri punkkilajit Suomessa

Hämähäkkieläimiin kuuluvia puutiaisia eli tutummin punkkeja on maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia eri lajeja, joista vain osa on ihmisille ja eläimille vaarallisia. Punkit voivat levittää koiraan virus-, bakteeri- tai alkueläinsairauksia. Lue lisää punkkien levittämistä taudeista täältä. (linkki)

Suomessa parhaiten tunnetaan Ixodes-suvun puutiaiset, Ixodes ricinus ja taigapunkki Ixodes persulcatus. Puutiaisten levinneisyysalue kattaa lähes koko Suomen aina Rovaniemen korkeudelle saakka. Tosin, mitä pohjoisemmaksi mennään, punkkiriski pienenee huomattavasti.  Myös ruskeaa koiranpunkkia (Rhipicephalus sanguineus) esiintyy paikallisesti Suomessa. Euroopassa puutiaislajien kirjo on Suomea suurempi. Ixodes-puutiaisen lisäksi Euroopassa esiintyy yleisesti muun muassa ruskeaa koiranpunkkia ja Dermacentor-puutiaisia.

Ixodes ricinus eli ns. tavallinen punkki

Puutiaisia esiintyy erityisesti lounaissaaristossa ja rannikkoseuduilla sekä Kaakkois-Suomessa, mutta levinneisyysalue on laajentunut jo Etelä-Lappiin asti. Punkki viihtyy kosteissa olosuhteissa, heinikoissa ja aluskasvillisuuden suojissa lähellä maanpintaa yli +5 ºC lämpötilassa. Punkit odottavat paikoillaan heinänkorsissa ohikulkevaa eläintä, lintua tai ihmistä, joihin kiinnittyvät ja imevät verta kehittyäkseen ja lisääntyäkseen. Puutiaisten esiintyvyys voi vaihdella huomattavasti pienelläkin alueella mikroilmaston vuoksi.

Puutiaisen elämänkiertoon kuuluu kolme kehitysvaihetta, jotka kaikki tarvitsevat veriaterian kehittyäkseen seuraavaan muotoon tai naaraan kohdalla lisääntyäkseen. Aikuinen naaras pudottautuu isäntäeläimestä noin viikon kestävän veriateriansa jälkeen ja munii 2000 munaa maaperän karikekerrokseen. Munista kuoriutuu noin kahdeksassa viikossa toukkia, joista kehittyy edelleen nymfejä ja nymfeistä aikuisia puutiaisia. Eri muodot eroavat toisistaan lähinnä kokonsa perusteella: toukat ovat alle 1 mm kokoisia, nymfit noin 1 mm ja aikuiset noin 3 mm:n kokoisia. Toukat ja nymfit imevät verta tyypillisesti pikkunisäkkäistä ja ateriointi kestää muutaman päivän. Aikuiset puutiaiset aterioivat isommissa eläimissä noin viikon ajan. Puutiaisen elämänkierto munasta aikuiseksi kestää tyypillisesti kolme vuotta Suomen olosuhteissa. Punkki voi levittää sairauksia ihmisten lisäksi myöskoiriin.

Ixodes persulcatus eli taigapunkki

Taigapunkki muistuttaa hyvin paljon tavallista punkkia niin ulkonäöltään kuin elämänkierroltaan. Molemmat lajit viihtyvät samoilla alueilla ja niille kelpaavat samat isännät veriateriaksi. Taigapunkki voi levittää samoja sairauksia kuin tavallinen puutiainenkin.

Dermacentor reticulatus

Dermacentor-puutiaisia esiintyy laajalti Keski-Euroopassa ja sitä on jo löydetty Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista. Suomessa punkkia on tavattu Euroopassa matkustelleilla koirilla, mutta Dermacentor-puutiaiset eivät ole vielä asettuneet Suomeen.

Punkilla on kolme kehitysvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen ja ne kaikki tarvitsevat veriaterian kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen ja aikuinen naaras lisääntyäkseen. Kuten Ixodes-puutiaisilla myös Dermacentor-puutiaiselle kelpaa isännäksi mikä tahansa nisäkäs tai lintu. Aikuinen naaras on noin 4 mm kokoinen ja koiras lähes 5 mm kokoinen. Punkki lisääntyy tehokkaasti: naaras munii jopa 4500 munaa, joista kuoriutuu kolmessa viikossa toukkia. Dermacentor-puutiaiset viihtyvät kosteilla niityillä sekä puistoissa ja ne säilyvät hengissä epäsuotuissa olosuhteissa vuosia. Punkit voivat levittää koiriin hengenvaarallista babesioosia sekä muita sairauksia. Dermacentor-puutiainen voi levittää sairauksia myös ihmiseen, kuten esimerkiksi puutiaisaivotulehdusta.

Rhipicephalus sanguineus eli ruskea koiranpunkki

Ruskea koiranpunkki on lähtöisin Afrikasta, josta se on levinnyt ympäri maailmaa. Punkkia esiintyy erityisesti Välimeren maissa, mutta myös Suomessa. Ruskea koiranpunkki sietää hyvin kuivuutta ja lämpöä, joten se viihtyy hyvin talviaikaan sisätiloissa. Aikuiset puutiaiset selviävät jopa 1,5 vuotta ilman veriateriaa, joten niiden häätäminen asunnosta vaatii usein tuholaistorjunnan. Mikäli koiralla on punkki pakkaskelien aikaan, kyseessä voi hyvinkin olla ruskea koiranpunkki. Vaikka kyseessä on koiran loinen, ruskea koiranpunkki voi imeä verta myös ihmisestä.

Punkilla on kolme kehitysvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen ja ne kaikki tarvitsevat veriaterian kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen ja aikuinen naaras lisääntyäkseen. 3-4 mm pituinen naaras voi imeä verta jopa viikkoja, minkä jälkeen se munii jopa 4000 munaa suojaisaan paikkaan. Myös urokset voivat imeä verta ja ne voivat tehdä sen useamman kerran. Ruskea koiranpunkki voi levittää useita eri sairauksia koiraan sekä ihmiseen.

Uusi punkkilaji Hyalomma eli jättipunkki

Vuonna 2019 vahvan uutisoinnin kohteena oli uusi punkkilaji Hyalomma, eli ’’jättipunkki’’ Nämä jättipunkit voivat kasvaa jopa 3 cm isoiksi syötyään veriateriansa. Jättipunkkeja ei kuitenkaan esiinny Suomessa käytännössä ollenkaan. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC ilmoittaa, että Suomessa on tavattu yhdeksän kappaletta Hyalomma-lajin punkkia. Nämä ovatkin todennäköisesti tulleet Suomeen lintujen ja maahantuotujen eläinten mukana. Pysyvää jättipunkkipopulaatiota Suomeen ei siis ole syntynyt. Erityiseen pelkoon ei ole syytä, sillä todennäköisyys törmätä jättipunkkiin Suomessa on käytännössä olematon. Hyalomma-punkit levittävät verenvuototautia, mutta todennököisyys sairastua siihen on hyvin pieni.

 

Puutiainen
Dermacentor-punkki
Ruskea koiranpunkki

Bayvanticin teho muihin ulkoloisiin

Koiraa pistävät ulkoloiset ja hyönteiset ovat usein enemmän kuin pelkkiä kiusankappaleita. Monet niistä levittävät erilaisia virus-, bakteeri- ja loissairauksia. Bayvantic suojaa koiraa paitsi punkeilta myös hyttysiltä, hietasääskiltä, pistokärpäsiltä, kirpuilta ja väiveiltä.

itikka-hyttynenjahietasaaski

Hyttynen ja hietasääski
Hyttynen ja hietasääski voivat levittää tauteja myös koiriin. Ulkomailla hyttysten levittämiä sairauksia ovat mm. ihodirofilarioosi*, sydänmato, West Nile -virus sekä leishmanioosi. Hyttysiä esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta hietasääskiä ainoastaan lämpimissä maissa. Näillä alueilla kannattaa välttää ulkoilua hämärän aikaan, jolloin hietasääsket ja hyttyset ovat aktiivisimmillaan. Yksi Bayvantic-hoitokerta torjuu hyttyset lajista riippuen 2–4 viikon ajan ja hietasääsket 2 viikon ajan.

Pistokärpänen
Tavallista huonekärpästä ulkoisesti muistuttavat pistokärpäset imevät verta nisäkkäistä. Ne ovat vitsaus esimerkiksi hevostalleissa ja navetoissa. Toisin kuin tavalliset kärpäset, pistokärpäset eivät ole kiinnostuneita haavoista, vaan pistävät koiraa yleensä kuonoon ja erityisesti korvalehtien reunoille. Pistot ovat koiralle kivuliaita ja pistojäljet saattavat tulehtua. Bayvantic-paikallisvaleluliuos antaa koiralle 4 viikon suojan pistokärpäsiä vastaan.

Väive
Koiran väiveet ovat 1,5–2 mm pitkiä kellertäviä hyönteisiä, jotka on suhteellisen helppo havaita koiran turkista. Väiveet syövät koiran ihon pintakerroksen solukkoa ja talia. Väiveet ovat hyvin liikkuvaisia ja aiheuttavat tämän takia koirassa kovaa kutinaa ja ihoärsytystä. Raapiminen saattaa rikkoa ihon ja aiheuttaa tulehduksen.

Kirppu
Kirpputartunnat ovat Suomessa vielä toistaiseksi harvinaisia, mutta Pohjoismaiden ulkopuolella kirppuja esiintyy runsaasti – jo Tanskassa kirpputartunta on yksi tavallisimmista ulkoloistartunnoista. Kirput imevät isäntäeläimestä verta ja aiheuttavat näin voimakasta ihoärsytystä, joka saattaa johtaa allergiseen reaktioon eli kirpunpurema-allergiaan. Koiranpentujen voimakkaissa kirpputartunnoissa suuri veren menetys saattaa aiheuttaa anemiaa. Kirput levittävät myös erilaisia tauteja. Yksi Bayvantic- käsittely estää uudet kirpputartunnat 4 viikoksi.

*Hyttysten välityksellä leviävä Dirofilaria repens –loinen eli ihomato on koirien loinen, mutta se voi tarttua koirien lisäksi kissoihin ja myös ihmisiin. Ihmistartuntojen ehkäisy perustuu ennen kaikkea koirien ihomatotartuntojen ehkäisyyn ja hoitoon. Ihomato on levinnyt viime vuosina Etelä-Euroopasta pohjoisemmaksi ja ihmistartuntoja on tavattu mm. Saksassa ja Tanskassa. Äskettäin ihomatoa on todettu virolaisissa koirissa. Hyttysestä koiraan siirtynyt loinen aiheuttaa näkyviä, ihokasvainta muistuttavia paukamia ihoon.