
Maailman noin 2000 kirppulajista vain kolme aiheuttavat koirille suurempaa harmia. Nämä ovat kissan (C. felis), koiran (C. canis) ja yllättävää kyllä, ihmisen kirppu (Pulex irritans). Koirilta löytyy satunnaisesti myös muiden nisäkkäiden kirppuja, mutta tartunta on silloin usein ohimenevä.
Kirpputartunnat ovat Suomessa toistaiseksi
vielä harvinaisia, mutta talven leudontuminen, koirien
lisääntynyt matkailu sekä ulkomailta adoptoitujen
koirien lisääntynyt maahantuonti saattavat
kasvattaa ongelmaa tulevaisuudessa. Pohjoismaiden
ulkopuolella kirppuja esiintyy runsaasti – jo
Tanskassa kirpputartunta on yksi tavallisimmista
ulkoloistartunnoista.
Kirppujen silmiinpistävin piirre on niiden loistokkaat hypyt. Pitkillä ja voimakkailla jaloillaan kirppu tekee 50–70 cm:n mittaisia loikkia saavuttaen 50 kertaa avaruussukkulan kiihtyvyyden. Hypyt ovat kirpuille elintärkeitä, sillä niiden avulla vasta kuoriutuneet tai uutta isäntää etsivät yksilöt pääsevät veriaterialle. Nälkäiset koiran kirput voivat käydä myös ihmisen kimppuun, mikä näkyy punaisina ja kutisevina näppylöinä. Kirput aistivat sopivan isäntäeläimen lämmön ja hajun perusteella.
Kirput imevät isäntäeläimestä verta aiheuttaen voimakasta ihoärsytystä, joka saattaa johtaa allergiseen reaktioon eli kirpunpurema-allergiaan. Yksi kirppu saattaa ruokailla kymmeniä kertoja päivässä. Koiranpentujen voimakkaissa tartunnoissa suuri veren menetys saattaa aiheuttaa anemiaa. Kirput levittävät myös erilaisia tauteja, esimerkiksi koiran heisimato (Dipylidium caninum) leviää kirpun pureman välityksellä. Tämän johdosta kirpputartunnan saanut koira tulisi hoitaa myös heisimadon varalta.
Kirpputartunnan havaitseminen koiralla ei ole helppoa. Koira onnistuu nuolemalla, raapimalla ja puremalla hävittämään suurimman osan turkkinsa kirppukannasta. Voimakkaassakin tartunnassa koiralta löytyy siksi usein vain muutama kirppuyksilö, jos sitäkään. Tämän lisäksi suurin osa kirppupopulaatiosta lymyilee ympäristössä munina, toukkina tai koteloina.
HOITO
Kirpputartunnan hoitaminen vaatii kärsivällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Oireenmukaisella lääkityksellä ja sampoopesuilla hoidetaan koiran vaurioitunut iho kuntoon, jotta koira lakkaisi raapimasta itseään ja vaurioittamasta itseään lisää. Itse kirppujen torjunta perustuu kahteen tärkeään kokonaisuuteen: koiralle annettuun pitkäkestoiseen loishäätöön sekä koiran elinympäristön saneeraamiseen. Näistä viimeksi mainittu vaatii runsaasti työtä, sillä kirpun munien, toukkien ja koteloiden hävittäminen matoista, sohvista sekä lattian- ja seinänraoista on haasteellista ja kärsivällisyyttä koettelevaa puuhaa.
